Chrome Pointer

perjantai 21. marraskuuta 2014

Päivät kuluu, viikot vierii, piirrän merkin almanakkaan. Jos tänne kuuluu, sen tuntee.

Päivät kuluu nykyään älyttömän nopeaan tahtiin ja kuukaudet vaihtuu kerta toisensa jälkeen yhä nopeammin. Ainakin se tuntuu siltä. Niinhän sitä sanotaankin, että iän myötä vuodet vierähtää ihan huomaamatta. Ihmiset kasvaa, muuttuu ja aikuistuu.

Itse en tiedä missä näen itseni 10v päästä. Unelmia siitä kyllä on, mutta matkan varrella kaikki ehtii muuttua moneen kertaan. Tällä hetkellä kuitenkin olen tyytyväinen elämääni.

Tai en tällä hetkellä, koska talous ei ole kunnossa. Mummulta saadut autokoulu rahat vaikuttivat N.n toimeentulo tukeen ja 500 euron sijasta hän sai vain 33euroa. Eikö tämä ole naurettavaa? Rahat joita ei ole tililläni ollut yli kahteen kuukauteen vievät meidän ruokaan tarkoitetut rahamme. En tiedä miten tästä selvitään jatkossa, jos summa vaikuttaa vielä pitkään. Opintolainan ottaminen vaikuttaa ainoalta mahdollisuudelta. Lisäksi tammikuun alkuun  mennessä pitäisi jostain repästä 200euroa tai elämä muuttuu radikaalisti melkein vuodeksi. Se ei ole iso summa, mutta sellaista ei saa kasaan tässä tilanteessa tosta noin vaan. Ei kuitenkaan takerruta siihen.

Oon viime päivinä alkanut miettimään tulevaisuuttani. Mitä todella haluaisin olla, mitä todella haluaisin tehdä. En näe itseäni kokkina, en leipurina. Tai mahdollisesti kokkina, mutta se ei ole sitä mitä eniten haluan. Haluaisin oman yrityksen, tai en omaa, mutta yhden tai kahden hyvän ystäväni kanssa voisin sellaisen pystyyn laittaa.

En tiedä olenko täysin väärässä, mutta mielestäni kirpputorit ovat nousseet suosioon ja monet ihmiset käyvät niillä päivittäin. Myös kaikki 'tee se itse' jutut ovat nousseet muotioon niin sanotusti. Tämän hetkinen unelmani olisi hyvien tyyppien kanssa perustaa yritys jossa myytäisiin käsintehtyjä, tuunattua, paranneltuja ja ihania tuotteita. Niin sisustustuotteita, koristeita, kuin vaatteitakin. Pienestä asti olen ollut luova ja kova tekemään käsilläni kaikkea. Kuitenkin vasta nyt olen ajatellut asiaa ja alkanut miettimään, että ehkä se voisi olla myös työtä.

Minua askarruttaa kuitenkin, se että miten tälläinen yritys menestyisi. Itse varmasti hukuttaisin kaikki rahani tuollaiseen. Samassa paikassa voisi olla myös pientä kahvilatoimintaa, kahvia, teetä, pullaa ja leivoksia. Ihmiset voisivat tulla ostoksille tai kahville inspiroitumaan tuotteistani. Saisin jakaa luovuutta myös muille. Se olisi mahtavaa. Yrityksen voisi aloittaa pienesti nettikauppa tyylisesti ja katsoa miten ihmiset innostuvat asiasta. Tämä on tällä hetkellä unelmani, jonka haluaisin toteuttaa.

Huh, en voi kuin painua haaveisiini tälläisestä tulevaisuudesta ja hymyillä tätä onnen tunnetta mikä minulla on tällä hetkellä.

tiistai 18. marraskuuta 2014

tee se itse, inspiraatio

Muhun on viime päivinä iskeny hirmuinen määrä tuunaus inspiraatiota! Voisin tehdä kaiken itse ja tuunata kaiken mahdollisen. Mutta tarvikkeet ja raha puuttuu, nyyh. Oon kuitenkin selannut netistä kaikenlaisia kuvia ja kerännyt inspiraatiota niistä. Monia tuotoksia katsellessa ei voi sanoa, kuin WAU. 

Joitakin juttuja aion nyt lähiaikoina tehdä, vaikka flunssa tällä hetkellä vie voimia aivan liikaa. Sen verran sain tänään aikaiseksi, että kävimme N.n kanssa lähi metikössä hakemassa pari karahkaa korupuu operaatiota varten.

Tämä yksinkertainen ja hauska koruteline on helppo tehdä eikä siihen tarvitse mitään maatamullistavia aineksia. Tälläisen väserrän jonain päivänä ehdottoasti.
 Rakastuin tähän jotenkin ihan täysin! Niin loistava idea uudelleen käyttää vanha auton rengas. Jos mahdollisuus tulee niin kyllä kokeilen!
Näistä kuvista innostuin erittäin paljon ja aluksi suunnitelmani oli tehdä pari tuollaista henkari korutelinettä. Innostuin kuitenkin luonnon antimista ja päätin tehä oksista korupuun.
 Vastaavanlainen kitara tulee vieläjonain päivänä minullekkin. Ihan sama meneekö vuosi vai kymmenen niin joskus vielä tollanen mulle tehdään! Niin ihana! <3
-
Ja nuo oksat, ne nyt eivät kuvasta ihan sitä mitä mikä mun visio korupuusta on, mutta löysion äsken tuon kuvan ja vaikutti pätevältä niin otin sen mukaan. Ajattelin itsekkin maalata oksat hopeisiksi, kun ystävältäni rouskulta löytyy hopeasprayta!
Tämä kehyksillä rajattu korunaulakko systeemi on aivan ihana! Todella kaunis ratkaisu, meidän seinille ei vaan saa laittaa mitään, mur.
kiitos inspiroivista kuvista niiden lisääjille <3

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

DIY nro. 1

Olen lähiaikoina tuunannut pariakin eri vaatetta jotka tosin ovat vielä vaiheessa ja odottavat lisäyksiä, kunjan vain saan rahaa ja tilattua lisää tilpehööriä niihin. :P

Tässä postauksessa esiintyy hihaton pitkä farkkupaita jonka rinta-taskut sain tuunattua, mutta pitsiä ei ollut enempää joten olkapäiden edusta saa vielä odottaa. Siihenkin siis tulossa vielä valkoista pitsikangasta.

Maksoi farkkupaidasta 0,50e kirpparilla ja tilkkulaatikosta löysin pitsikangaskaitaleen josta riitti just eikä melkeen sopivat palat taskuihin ja milliäkään ei jäänyt yli. Eli tämän ihanan ja rennon ison farkkupaitaan mennyt rahaa tällähetkellä 0,50e + sitten kun löydän jonkun yhteensopivan pitsikankaan niin sen hinta :p

Seuraava tuunauspostaus tulee mahdollisimman pian ja jatkoa tulee molemmille, kunkan saan täysin valmiiksi.


lauantai 15. marraskuuta 2014

Leipurihiiva, hän asuu kumputiellä!

Koulussa olen pikkuhiljaa päässyt opettelemaan suurta innostustani herättävää kakkujen tekoa ja koristelua! Todella hauskaa puuhaa, eikä yhtään niin vaikeaa kuin olen kuvitellut. Olen aina ajatellut että sokerimassa päällysteiset kakut olisivat hirveän vaikeita tehdä mutta pyh! Todella hauskaa ja helppoa. Teimme kakkuja isänpäivä viikolla, joten siksi parissa tekemässäni on isä-teema.

Näpertäjä kiittää ja kuittaa!



torstai 13. marraskuuta 2014

Say Miauh!

Viime viikon lauantaina heräsin Nikon puhelimen soimiseen ja unen pöpperössä mietin mistähän sielä puhutaan ja puhelun loputtua kysyin, että tuleeko meille kissa. Sain myöntävän vastauksen ja vaivuin uneen heti uudelleen. Herättyäni oli pakko varmistaa näinkö unta vai oliko se totta. Tottahan se oli! Edellinen perhe joutui Aksusta luopumaan, koska lapsi oli tullut allergiseksi kissoille. Samana päivänä Aksu herra saapui uuteen kotiinsa ja kotiutui oikein hyvin. <3
Aksu on sekarotuinen tämän kuun lopussa puoli vuotta täyttävä erittäin leikkisä ja vauhdikas kissa herra. Oikea sylikissa se on eikä juokse karkuun, kun sen luokse mennään. Kova poika kehräämään ja vielä kovempi poika leipomaan tassuillaa (lue kynsillään) kättä silloin, kun yrität nukkua. Kuvista sen jo huomaakin, että kissa herra on väritykseltaan harma-valkoinen korostettuna mustilla raidoilla hännässä ja vähän muuallakin. Aksu tuo piristystä joka päivään vaikka välillä osaa toimia ärsyttävästikkin. Rakastettavin katti se silti on, mun oma murupallero. <3


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Parkitusta

Ideapark reissu meni oikein mukavasti vaikka meillä olikin vain vajaa 3h aikaa kierrellä sielä. Kaikki mieluisat liikkeet kuitenkin ehdittiin kiertää ja muutamat hyvät löydöt tehtyä. Paljoa rahaa ei mennyt ja ale löydöt olivat ihania. Karkeiltakaan ei voitu kieltäytyä, kun irttarit oli tarjouksessa ja kumpikin kahmi melkein kilon karkkia mukaan, hups. Minä, kun sitä farkkuliiviä etsin ikuisuuden kunnes kirpparilta löysin viimepostauksessa esittelemäni ihanuuden niin ideaparkista löysin toisen. Ihan vaan valkoisen farkkuliivin, minun makuuni hieman tylsän. Hinta kuitenkin oli niin edullinen, että pakkohan se oli ostaa! Tein eilen illalla mahtavia löytöjä netistä ja niillä saan liivistä varmasti muuttumaan aivan ihanan! Tuunaus postaus siis tulossa, kunhan pakettini tipahtaa postiluukusta ;)

Kuvat ovat tälläkertaa puhelimellani otettuja joten laatu ei ole niin loistelias, kuin normaalisti.

Ideaparkkiin kulkee bussi tampereen keskustasta ja hintaa matkalle kertyy 5e/suunta. 
Bussimatkaa pitää hyödyntää kuvien ottamiseen!
 Ihana sivuilta todella avonainen toppi new yorkkerista. 2,95e
 Ihana t-paita new yorkkerista 4,95e ja valkoinen farkkuliivi cubuksesta 4,90e
Pääkallot 1e/kpl, cubus. Nämäpäätyvät koristamaan farkkuliiviä.
Ostin näitä kaksi itselle ja kaksi N.lle joka piti näistä myös ja laittaa ne takkiinsa.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Rakkautta ilmassa

Heippatirallaa kaikki ihanaakin ihanammat lukijani!

Tulin piipahtamaan tänne blogiini shoppailujen merkeissä ja ajattelinkin tehdä teille kuvapostauksen viimeaikaisista ihanista vaate ja koru löydöistäni! Viime aikoina olen tehnyt hyviä kirpparilöytöjä mikä on minulle harvinaista, sillä usein en löydä kirpputoreilta oman näköisiä ja kokoisia vaatteita. Nyt kuitenkin olen tehnyt hyviä ja myöskin suurimmalta osalta edullisiakin löytöjä. Kaikkia en alkanut kuvaamaan, mutta esimerkiksi olen ostanut perus neuleen 0,50e, mustan pitkähihaisen 'farkkupaidan' 1e, toppi 0,20e jne. Välillä tekee todella edullisia löytöjä. Tampereen kirppareista bonus kirppis ja radio kirppis ovat ehdottomasti tämän hetken suosikki kirpparini.

Huomenna suuntaan ystäväni Teean kanssa ideaparkkiin ja saa nähdä mitä löyttöjä sielä tehdään!

Tämän hetken suosikki vaatteeni ehdottomasti. Rakastan! H&M 14,95e
 Edellä mainitun tavoin toinen suosikki vaatteistani, rakkaus! Kirppari 10e
 Ihana t-paita pitsi yksityiskohdalla, kirppis 1e
 Lisää ihania kirppislöytöjä 3e ja 2e
 Ihana  musta hame joka valossa kimaltelee kultaista! 2e
 H&M 9,90e & GT 8e
 Crazy factoryn tilaukset on aina yhtä täydellisiä <3


torstai 2. lokakuuta 2014

Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen

Viime yönä en saanut nukuttua. Päässäni pyöri pelottavia ajatuksia, tunsin pelottavia tunteita. Suurta kaipausta jonnekkin jonka kerran menetin. Vahvoja lämpimiä tunteita. Se kaikki tuntui pelottavalta, koska en osannut tulkita mitä se tarkoittaa. Päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että tunteet ovat ystävää kohtaan. Rakkautta ystävältä toiselle. Se tuntui oikealta ratkaisulta asiaan. Vihdoin, kun nukahdin näin painajaisia siitä, että nykyinen kultani oli toisen kanssa ja jätti minut yksin. Ugh, hirveän rassaava fiilis oli. Onneksi nyt on tunteet järjestyksessä ja ajatukset kasassa!

'Häntä rakastin paljon
sua rakastan joskus enemmän
ole mulle vähän aikaa hän
-
Ota minut sinun uniin
vaikka nousen toisiin juniin
nyt on lokakuu ja minusta näkee sen
Kun tulen kiinni sinuun
jumalatkin uskoo minuun
vaikka itse aina usko en'

(sopivasti oli punapääki kuvassa :'D)

maanantai 22. syyskuuta 2014

keuhkoembolia

'Keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia tarkoittaa veren mukana tulleen verihyytymän (embolian) aiheuttamaa keuhkovaltimon tai sen haaran tukkeutumista. Keuhkoveritulppa on aina hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Tavallisesti hyytymä on saanut alkunsa alaruumiin laskimoista, mutta se saattaa harvoin olla lähtöisin myös muista laskimoista tai sydämestä. 

Veritulpan tukkiessa koko valtimon seuraa välittömästi kuolema. Pienemmästä keuhkovaltimon haaran tukkeumasta aiheutuu keuhkoinfarkti, joka oireilee hengenahdistuksena, äkillisenä rintakipuna ja (verisenä) yskänä.'

Lauantai-sunnuntai yö 13.-14.9. oli kamalin kokemani yö. Kamala ei riitä kuvailemaan sitä sietämätöntä tuskaa ja kipua mitä koin sen yön aikana. En olisi koskaan voinut edes kuvitella, että mikään voi sattua niin paljon.

Lauantai aamuna herätessäni ja noustessani sängystä ensimmäinen isku tuli. Kuin kirves olisi isketty olkapäähäni. Pistävä kipu pysyi kokopäivän vaikka otin panacodia ja panadolia. Ei mitään vaikutusta. 12 jälkeen yöllä, kun olin käymässä nukkumaan ja kaaduin makuu asentoon meinasin menettää tajuni, kun suuri kipuaalto läpäisi koko kehoni. Oli pakko nousta ylös nopeasti ja kipu sai kyyneleet valumaan tolkuttomana virtana silmistäni. N päätti, että enään ei odoteta hetkeäkään ja meni soittamaan hätäkeskukseen. Ambulanssi saapui yllättävän pian ja he tutkivat minua ja ottivat sydänfilmit. Ei löytynyt mitään, ainoastaan pientä lämpöä.

He kuitenkin suostuivat keskustelun jälkeen viemään minut acutaan, jonne N ei päässyt mukaan. Olin kivuissa, peloissani ja yksin. Acutassa kipu vain paheni ja apua ei näkynyt eikä kuulunut. Itkin sänkyni vieressä lattialla lähes tunnin.. En saanut kunnolla henkeä ja kipu oli sietämättömän suurta. Olin yksin eikä kukaan lohduttanut, saatika auttanut. Onneksi kipu ajan myötä lievittyi sen verran, että pystyin siirtymään istumaan sängylle. Kävin yön aikana keuhkokuvissa, minulta otettiin kolmeen otteeseen verikokeet ja sydänfilmit vielä uudelleen. 4.30 asti valvoin kipujeni kanssa kunnes viimein nukahdin. Ei sitä kauaa kestänyt, kun avasin silmäni kellooli 5.30.

Lääkettä sain vasta 6 jälkeen vaikka moneen otteeseen painoin hoitajan kutsumis nappia. Acutan palvelu on hirveää ja moni hoitajista oli todella töykeitä. Kukaan ei välittänyt kivuistani ja vähättelivät vain, koska mitään ei edelleenkään löytynyt. Onneksi pääsin 8 aikaan toiselle acutan osastolle ja sieltä pääsin sitten röntgeniin ennen 11. Odottelin reilun tunnin tuloksia, kunnes lääkäri tuli kertomaan, että keuhkoistani oli löytynyt kaksi veritulppaa. 

Äiti ja N tulivat acutaan soitettuani heille ja viipyivät seuranani pitkän aikaa. Minulla oli ollut aamusta asti hirveä vessahätä ja vessa sijaitsi sänkyni edessä muutaman askeleen päässä. Hoitaja kuitenkin kielsi toistuvasti, etten saa mennä vessaan, enkä liikkua muutenkaan. Kahden tunnin tappelun jälkeen eri hoitaja vihdoin soitti lääkärille, joka antoi luvan käydä vessassa. Vessassa käyntini jälkeen kyseinen hoitaja joka minua kielsi käveli sänkyni ohi ja kysyi erittäin vittumaisella äänen sävyllä, että onnistuko vessareissu. Vastasin vähintään yhtä vittumaisesti ja kyllä katosi hänen virneensä samantien.

Klo 16.30 aikaan sain vihdoin siirron tayssiin osastolle, jossa kaikki olikin päin vastaista kuin acutassa. Huoneessa oli vain kaksi naista lisäkseni ja kokoajan kävi joku kyselemässä vointia. Ensimmäisenä tuli mies hoitaja kyselemään onko nälkä tai jano, ja että jaksanko odottaa puolen tunnin päästä tulevaa ruokaa. Kerroin jaksavani vaikka nälkä oli kova. Hän toi minulle heti pyynnöstäni särkylääkettä ja samalla pullon jaffaa. Tayssin osastolla oli erittäin hyvä olla.

Maanantai aamuna lääkäri kierroksella tuli sisätautien erikoislääkäri tai joku vastaava. Hän kertoi, että kivut joita minulla oli eivät johdu veritulpista vaan siitä, että olin saanut myös keuhkoinfarktin, joka oli aiheuttanut keuhkoihin repeymän. Lisäksi toinen veritulppa painoi repeymää, josta kipu sitten vain yltyi. Sain oikeat lääkkeet ja pystyin nukkumaankin paremmin. Maanantaina minulla oli paljon seuraa, kun ensin aamupäivällä kävi N minua katsomassa, hänen jälkeensä tulivat päivällä äiti ja iskä, sekä illalla tuli vielä Jussi.

Makuuasentoon tai kyljelleen en pystynyt menemään vieläkään vaan nukuin koko sairaalassa olo aikani puoli-istuvassa asennossa. Kotiin pääsin tiistaina päivällä. Edelleen minulla oli kipuja, mutta oli ihana olla kotona N.n kanssa, eikä yksin sairaalassa. Nukuin vielä muutaman yön istuvassa asennossa, kunnes pikku hiljaa aloin totuttautua normaaliin ja nyt se on muutaman päivän onnistunut! Ainoastaan pientä hengitys vaikeutta se tuottaa, mutta pystyy jo olemaan. Kivutkin ovat kadonneet melkein olemattomiksi, ainoastaan pientä särkyä on enään. Niin kauan ei satu, kun pysyn lääkärin neuvoissa, enkä rasita itseäni lähes ollenkaan. Hengästyn todella helposti, mutta parempaan ollaan menossa kokoajan!

Lääkityksen takia minulla alkoi puolen vuoden tipaton...juuri kun täytin 18. No elämä on täynnä harmeja, ja pitäähän tässä olla onnellinen, ettei käynyt pahemmin! Jos olisi odoteltu vielä muutamia päiviä niin olisi voinut käydä paljon huonommin. Mutta jos koululääkärini ei olisi sen viikon alussa todennut minulle väärin perustein keuhkoputken tulehdusta vaan olisi lähettänyt minut tutkittavaksi, olisi tältä kaikelta lääkärin mukaan vältytty. Hieman katkera olen koululääkärille, ja vien kyllä sinne terveiseni, kunhan pitkä sairaslomani päättyy. Kuukauden sain sairaslomaa koulusta, että kuntoudun varmasti. Se voi viedä kauemminkin, mutta jos niin käy niin pitää mennä heti uusiin tutkimuksiin.

-Maija

lauantai 13. syyskuuta 2014

Oma koti kullan kallis

Heippahei! Täälä kirjottelee keuhkoputken tulehduksesta kärsivä viikon sairaslomalla oleillut tyttönen. Tänään alkoi lisäksi hirveä olkapää, niska ja selkä kipu. Hengittäminen tekee erittäin kipeää ja vaikea olla missään asennossa. Mutta eipä tässä mitään voi tehdä. Toivon vain, että helpottaisi pian. Viikko on mennyt todella väsyneesti ja asioita hoitaessa. Paljon olisi pitänyt levätä, mutta siihen ei ole joka päivä ollut aikaa. Kävimme äitin kanssa tiistaina hakemassa Jussilta 32 tuumasen telkkarin, kun hän osti itselleen uuden. Sain sitten ostaa hänen vanhansa meille. Telkkarin hakemisen jälkeen suuntasimme ikeaan.
Miksi kävin ikeassa ja ostin telkkarin vaikka minulla oli jo ennestaan pienempi tv? No viimeviikon keskiviikkona kävimme N.n kanssa allekirjoittamassa vuokrasopimuksen! Heti keskiviikko iltana toimme äitin kanssa ensimmäisiä tavaroita tähän pieneen, mutta kodikkaaseen kaksioon. Torstaina olikin muutto ja N.n, sekä veljeni kanssa roudasimme tavarat tänne.
Mulla oli kauheasti stressiä kaikista tuki-asioista ja siitä paljonko saamme rahaa ja saammeko tarpeeksi. Kuitenkin meille molemmille myönnettiin takuuvuokrat nopeasti ja kelastakin tuli päätös opinto-ja asumistuesta summaan johon olin enemmän kuin tyytyväinen. Raha-asiat ovat nyt mallillaan ja enään minun ei tarvitse stressata niistä.
Olen aivan täpinöissäni vieläkin siitä, että saan vihdoin asua omassa kodissa. Vaikka toimin taas ylinopeasti yhteen muuton kanssa niin uskon vahvasti, että tämä on hyvä ratkaisu. Olisimme kuitenkin kumpikin tarvinneet asunnot, niin miksi ei muuttaa yhteen niin kaikki asiat on helpompi hoitaa. Ja vaikka meillä olisi ollut omat kodit molemmilla niin olisimme kuitenkin olleet jomman kumman luona kokoajan. Järkevintä oli siis muuttaa yhteiseen kotiin.
Pidän kodistamme erittäin paljon ja sain laittaa tämän juuri sellaiseksi kuin halusin. Musta-valko teema jatkuu edelleen, hih. Vaikka kaksiomme on vain 38,5neliötä niin aivan sopiva tämä on meille kahdelle. Asunnossamme on järjettömän suuri parveke ja kylpyhuoneesta löytyy rakkauteni, oma sauna. <3
Ainoa huono puoli asunnossa/talossa/sijainnissa on se, että netti ja puhelinyhteydet ovat täällä olemattomat. Se saa hermot kireälle joka päivä ja todella ärsyttää! Murr.. Toivottavasti asia korjaantuisi pian. Talo on kuitenkin valmistunut tänäkeväänä ja pihapiirin muut talot ovat 1-2vuotta vanhoja (niissäkin ilmeisesti kuitenkin sama ongelma.) Talot on rakennettu vanhalle soramontulle joten ehkä sen vuoksi yhteydet ovat huonot? Ken tietää..

-Maija