Chrome Pointer

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Parkitusta

Ideapark reissu meni oikein mukavasti vaikka meillä olikin vain vajaa 3h aikaa kierrellä sielä. Kaikki mieluisat liikkeet kuitenkin ehdittiin kiertää ja muutamat hyvät löydöt tehtyä. Paljoa rahaa ei mennyt ja ale löydöt olivat ihania. Karkeiltakaan ei voitu kieltäytyä, kun irttarit oli tarjouksessa ja kumpikin kahmi melkein kilon karkkia mukaan, hups. Minä, kun sitä farkkuliiviä etsin ikuisuuden kunnes kirpparilta löysin viimepostauksessa esittelemäni ihanuuden niin ideaparkista löysin toisen. Ihan vaan valkoisen farkkuliivin, minun makuuni hieman tylsän. Hinta kuitenkin oli niin edullinen, että pakkohan se oli ostaa! Tein eilen illalla mahtavia löytöjä netistä ja niillä saan liivistä varmasti muuttumaan aivan ihanan! Tuunaus postaus siis tulossa, kunhan pakettini tipahtaa postiluukusta ;)

Kuvat ovat tälläkertaa puhelimellani otettuja joten laatu ei ole niin loistelias, kuin normaalisti.

Ideaparkkiin kulkee bussi tampereen keskustasta ja hintaa matkalle kertyy 5e/suunta. 
Bussimatkaa pitää hyödyntää kuvien ottamiseen!
 Ihana sivuilta todella avonainen toppi new yorkkerista. 2,95e
 Ihana t-paita new yorkkerista 4,95e ja valkoinen farkkuliivi cubuksesta 4,90e
Pääkallot 1e/kpl, cubus. Nämäpäätyvät koristamaan farkkuliiviä.
Ostin näitä kaksi itselle ja kaksi N.lle joka piti näistä myös ja laittaa ne takkiinsa.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Rakkautta ilmassa

Heippatirallaa kaikki ihanaakin ihanammat lukijani!

Tulin piipahtamaan tänne blogiini shoppailujen merkeissä ja ajattelinkin tehdä teille kuvapostauksen viimeaikaisista ihanista vaate ja koru löydöistäni! Viime aikoina olen tehnyt hyviä kirpparilöytöjä mikä on minulle harvinaista, sillä usein en löydä kirpputoreilta oman näköisiä ja kokoisia vaatteita. Nyt kuitenkin olen tehnyt hyviä ja myöskin suurimmalta osalta edullisiakin löytöjä. Kaikkia en alkanut kuvaamaan, mutta esimerkiksi olen ostanut perus neuleen 0,50e, mustan pitkähihaisen 'farkkupaidan' 1e, toppi 0,20e jne. Välillä tekee todella edullisia löytöjä. Tampereen kirppareista bonus kirppis ja radio kirppis ovat ehdottomasti tämän hetken suosikki kirpparini.

Huomenna suuntaan ystäväni Teean kanssa ideaparkkiin ja saa nähdä mitä löyttöjä sielä tehdään!

Tämän hetken suosikki vaatteeni ehdottomasti. Rakastan! H&M 14,95e
 Edellä mainitun tavoin toinen suosikki vaatteistani, rakkaus! Kirppari 10e
 Ihana t-paita pitsi yksityiskohdalla, kirppis 1e
 Lisää ihania kirppislöytöjä 3e ja 2e
 Ihana  musta hame joka valossa kimaltelee kultaista! 2e
 H&M 9,90e & GT 8e
 Crazy factoryn tilaukset on aina yhtä täydellisiä <3


torstai 2. lokakuuta 2014

Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen

Viime yönä en saanut nukuttua. Päässäni pyöri pelottavia ajatuksia, tunsin pelottavia tunteita. Suurta kaipausta jonnekkin jonka kerran menetin. Vahvoja lämpimiä tunteita. Se kaikki tuntui pelottavalta, koska en osannut tulkita mitä se tarkoittaa. Päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että tunteet ovat ystävää kohtaan. Rakkautta ystävältä toiselle. Se tuntui oikealta ratkaisulta asiaan. Vihdoin, kun nukahdin näin painajaisia siitä, että nykyinen kultani oli toisen kanssa ja jätti minut yksin. Ugh, hirveän rassaava fiilis oli. Onneksi nyt on tunteet järjestyksessä ja ajatukset kasassa!

'Häntä rakastin paljon
sua rakastan joskus enemmän
ole mulle vähän aikaa hän
-
Ota minut sinun uniin
vaikka nousen toisiin juniin
nyt on lokakuu ja minusta näkee sen
Kun tulen kiinni sinuun
jumalatkin uskoo minuun
vaikka itse aina usko en'

(sopivasti oli punapääki kuvassa :'D)

maanantai 22. syyskuuta 2014

keuhkoembolia

'Keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia tarkoittaa veren mukana tulleen verihyytymän (embolian) aiheuttamaa keuhkovaltimon tai sen haaran tukkeutumista. Keuhkoveritulppa on aina hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Tavallisesti hyytymä on saanut alkunsa alaruumiin laskimoista, mutta se saattaa harvoin olla lähtöisin myös muista laskimoista tai sydämestä. 

Veritulpan tukkiessa koko valtimon seuraa välittömästi kuolema. Pienemmästä keuhkovaltimon haaran tukkeumasta aiheutuu keuhkoinfarkti, joka oireilee hengenahdistuksena, äkillisenä rintakipuna ja (verisenä) yskänä.'

Lauantai-sunnuntai yö 13.-14.9. oli kamalin kokemani yö. Kamala ei riitä kuvailemaan sitä sietämätöntä tuskaa ja kipua mitä koin sen yön aikana. En olisi koskaan voinut edes kuvitella, että mikään voi sattua niin paljon.

Lauantai aamuna herätessäni ja noustessani sängystä ensimmäinen isku tuli. Kuin kirves olisi isketty olkapäähäni. Pistävä kipu pysyi kokopäivän vaikka otin panacodia ja panadolia. Ei mitään vaikutusta. 12 jälkeen yöllä, kun olin käymässä nukkumaan ja kaaduin makuu asentoon meinasin menettää tajuni, kun suuri kipuaalto läpäisi koko kehoni. Oli pakko nousta ylös nopeasti ja kipu sai kyyneleet valumaan tolkuttomana virtana silmistäni. N päätti, että enään ei odoteta hetkeäkään ja meni soittamaan hätäkeskukseen. Ambulanssi saapui yllättävän pian ja he tutkivat minua ja ottivat sydänfilmit. Ei löytynyt mitään, ainoastaan pientä lämpöä.

He kuitenkin suostuivat keskustelun jälkeen viemään minut acutaan, jonne N ei päässyt mukaan. Olin kivuissa, peloissani ja yksin. Acutassa kipu vain paheni ja apua ei näkynyt eikä kuulunut. Itkin sänkyni vieressä lattialla lähes tunnin.. En saanut kunnolla henkeä ja kipu oli sietämättömän suurta. Olin yksin eikä kukaan lohduttanut, saatika auttanut. Onneksi kipu ajan myötä lievittyi sen verran, että pystyin siirtymään istumaan sängylle. Kävin yön aikana keuhkokuvissa, minulta otettiin kolmeen otteeseen verikokeet ja sydänfilmit vielä uudelleen. 4.30 asti valvoin kipujeni kanssa kunnes viimein nukahdin. Ei sitä kauaa kestänyt, kun avasin silmäni kellooli 5.30.

Lääkettä sain vasta 6 jälkeen vaikka moneen otteeseen painoin hoitajan kutsumis nappia. Acutan palvelu on hirveää ja moni hoitajista oli todella töykeitä. Kukaan ei välittänyt kivuistani ja vähättelivät vain, koska mitään ei edelleenkään löytynyt. Onneksi pääsin 8 aikaan toiselle acutan osastolle ja sieltä pääsin sitten röntgeniin ennen 11. Odottelin reilun tunnin tuloksia, kunnes lääkäri tuli kertomaan, että keuhkoistani oli löytynyt kaksi veritulppaa. 

Äiti ja N tulivat acutaan soitettuani heille ja viipyivät seuranani pitkän aikaa. Minulla oli ollut aamusta asti hirveä vessahätä ja vessa sijaitsi sänkyni edessä muutaman askeleen päässä. Hoitaja kuitenkin kielsi toistuvasti, etten saa mennä vessaan, enkä liikkua muutenkaan. Kahden tunnin tappelun jälkeen eri hoitaja vihdoin soitti lääkärille, joka antoi luvan käydä vessassa. Vessassa käyntini jälkeen kyseinen hoitaja joka minua kielsi käveli sänkyni ohi ja kysyi erittäin vittumaisella äänen sävyllä, että onnistuko vessareissu. Vastasin vähintään yhtä vittumaisesti ja kyllä katosi hänen virneensä samantien.

Klo 16.30 aikaan sain vihdoin siirron tayssiin osastolle, jossa kaikki olikin päin vastaista kuin acutassa. Huoneessa oli vain kaksi naista lisäkseni ja kokoajan kävi joku kyselemässä vointia. Ensimmäisenä tuli mies hoitaja kyselemään onko nälkä tai jano, ja että jaksanko odottaa puolen tunnin päästä tulevaa ruokaa. Kerroin jaksavani vaikka nälkä oli kova. Hän toi minulle heti pyynnöstäni särkylääkettä ja samalla pullon jaffaa. Tayssin osastolla oli erittäin hyvä olla.

Maanantai aamuna lääkäri kierroksella tuli sisätautien erikoislääkäri tai joku vastaava. Hän kertoi, että kivut joita minulla oli eivät johdu veritulpista vaan siitä, että olin saanut myös keuhkoinfarktin, joka oli aiheuttanut keuhkoihin repeymän. Lisäksi toinen veritulppa painoi repeymää, josta kipu sitten vain yltyi. Sain oikeat lääkkeet ja pystyin nukkumaankin paremmin. Maanantaina minulla oli paljon seuraa, kun ensin aamupäivällä kävi N minua katsomassa, hänen jälkeensä tulivat päivällä äiti ja iskä, sekä illalla tuli vielä Jussi.

Makuuasentoon tai kyljelleen en pystynyt menemään vieläkään vaan nukuin koko sairaalassa olo aikani puoli-istuvassa asennossa. Kotiin pääsin tiistaina päivällä. Edelleen minulla oli kipuja, mutta oli ihana olla kotona N.n kanssa, eikä yksin sairaalassa. Nukuin vielä muutaman yön istuvassa asennossa, kunnes pikku hiljaa aloin totuttautua normaaliin ja nyt se on muutaman päivän onnistunut! Ainoastaan pientä hengitys vaikeutta se tuottaa, mutta pystyy jo olemaan. Kivutkin ovat kadonneet melkein olemattomiksi, ainoastaan pientä särkyä on enään. Niin kauan ei satu, kun pysyn lääkärin neuvoissa, enkä rasita itseäni lähes ollenkaan. Hengästyn todella helposti, mutta parempaan ollaan menossa kokoajan!

Lääkityksen takia minulla alkoi puolen vuoden tipaton...juuri kun täytin 18. No elämä on täynnä harmeja, ja pitäähän tässä olla onnellinen, ettei käynyt pahemmin! Jos olisi odoteltu vielä muutamia päiviä niin olisi voinut käydä paljon huonommin. Mutta jos koululääkärini ei olisi sen viikon alussa todennut minulle väärin perustein keuhkoputken tulehdusta vaan olisi lähettänyt minut tutkittavaksi, olisi tältä kaikelta lääkärin mukaan vältytty. Hieman katkera olen koululääkärille, ja vien kyllä sinne terveiseni, kunhan pitkä sairaslomani päättyy. Kuukauden sain sairaslomaa koulusta, että kuntoudun varmasti. Se voi viedä kauemminkin, mutta jos niin käy niin pitää mennä heti uusiin tutkimuksiin.

-Maija

lauantai 13. syyskuuta 2014

Oma koti kullan kallis

Heippahei! Täälä kirjottelee keuhkoputken tulehduksesta kärsivä viikon sairaslomalla oleillut tyttönen. Tänään alkoi lisäksi hirveä olkapää, niska ja selkä kipu. Hengittäminen tekee erittäin kipeää ja vaikea olla missään asennossa. Mutta eipä tässä mitään voi tehdä. Toivon vain, että helpottaisi pian. Viikko on mennyt todella väsyneesti ja asioita hoitaessa. Paljon olisi pitänyt levätä, mutta siihen ei ole joka päivä ollut aikaa. Kävimme äitin kanssa tiistaina hakemassa Jussilta 32 tuumasen telkkarin, kun hän osti itselleen uuden. Sain sitten ostaa hänen vanhansa meille. Telkkarin hakemisen jälkeen suuntasimme ikeaan.
Miksi kävin ikeassa ja ostin telkkarin vaikka minulla oli jo ennestaan pienempi tv? No viimeviikon keskiviikkona kävimme N.n kanssa allekirjoittamassa vuokrasopimuksen! Heti keskiviikko iltana toimme äitin kanssa ensimmäisiä tavaroita tähän pieneen, mutta kodikkaaseen kaksioon. Torstaina olikin muutto ja N.n, sekä veljeni kanssa roudasimme tavarat tänne.
Mulla oli kauheasti stressiä kaikista tuki-asioista ja siitä paljonko saamme rahaa ja saammeko tarpeeksi. Kuitenkin meille molemmille myönnettiin takuuvuokrat nopeasti ja kelastakin tuli päätös opinto-ja asumistuesta summaan johon olin enemmän kuin tyytyväinen. Raha-asiat ovat nyt mallillaan ja enään minun ei tarvitse stressata niistä.
Olen aivan täpinöissäni vieläkin siitä, että saan vihdoin asua omassa kodissa. Vaikka toimin taas ylinopeasti yhteen muuton kanssa niin uskon vahvasti, että tämä on hyvä ratkaisu. Olisimme kuitenkin kumpikin tarvinneet asunnot, niin miksi ei muuttaa yhteen niin kaikki asiat on helpompi hoitaa. Ja vaikka meillä olisi ollut omat kodit molemmilla niin olisimme kuitenkin olleet jomman kumman luona kokoajan. Järkevintä oli siis muuttaa yhteiseen kotiin.
Pidän kodistamme erittäin paljon ja sain laittaa tämän juuri sellaiseksi kuin halusin. Musta-valko teema jatkuu edelleen, hih. Vaikka kaksiomme on vain 38,5neliötä niin aivan sopiva tämä on meille kahdelle. Asunnossamme on järjettömän suuri parveke ja kylpyhuoneesta löytyy rakkauteni, oma sauna. <3
Ainoa huono puoli asunnossa/talossa/sijainnissa on se, että netti ja puhelinyhteydet ovat täällä olemattomat. Se saa hermot kireälle joka päivä ja todella ärsyttää! Murr.. Toivottavasti asia korjaantuisi pian. Talo on kuitenkin valmistunut tänäkeväänä ja pihapiirin muut talot ovat 1-2vuotta vanhoja (niissäkin ilmeisesti kuitenkin sama ongelma.) Talot on rakennettu vanhalle soramontulle joten ehkä sen vuoksi yhteydet ovat huonot? Ken tietää..

-Maija

tiistai 19. elokuuta 2014

Rakkaudesta suomalaiseen musiikkiin


'Niin lämmin kesä ollut tää on, kun tuonut mulle oot sä auringon.
Jos lähdet nyt, niin kaikki päättyy, lehdet pudotan mä maa kun jäätyy.

Tulee lokakuu, sitten marraskuu ja se tuiskuttaa lunta mun puutarhaan.
Sä etkö jäädä vielä vois ja sulattaa tän ensilumen pois.
Jos vierelläin sua nää mä en, niin menetän mä taimen rakkauden.

Jos kertoisit vain kevään saapuvan, mä kestää voisin talven ankaran.
Mut vaiti oot ja nouset viereltäin, mä yksin kylmään odottamaan jäin.

Tulee lokakuu, sitten marraskuu ja se tuiskuttaa lunta mun puutarhaan.
Sä etkö jäädä vielä vois ja sulattaa tän ensilumen pois.
Jos vierelläin sua nää mä en, niin menetän mä taimen rakkauden.'



Movetron kuuluu moniin suomalaisiin yhtyeisiin keiden musiikista pidän. Heiltä löytyy tarttuvaa ja vauhdiskasta musiikkia, mutta myös näitä iki-ihania herkkiä rakkauslauluja useita. Pitkän aikaa oli taas taukoa, etten kuunnellut movetronia lainkaan, mutta nyt rakastuin taas. Kappale jonka laitoin postauksen alkuun on yksi ehdottomia yhtyeen suosikkikappaleitani. Ihana <3

Suomalainen ja nimenomaan suomenkielinen musiikki on minusta loistavaa vaikka sitä kritisoidaankin paljon. Nykyään on tosi harvoja 'hittikappaleita' ulkomailta, jotka tarttuisivat minuun. Ei ne ole oikeaa musiikkia, sitä tehdään koska se myy. Ei näin. Musiikkia pitää tehdä sydämestään. 

Yö ja movetron nostattavat fiilistäni tälläkin hetkellä ja useampana päivänäkin oikeastaan jo. Odotan huomista todella innoissani, mutta kuitenkin varovaisin mielin. Aamusta pitää mennä lääkäriin ja toivottavasti tuolta terveyskeskuksesta liikenee mulle sen verran aikaa, että joku ehtisi katsoa niskaani ja selkääni. Tänään en päässyt sängystä ylös kipujeni kanssa ja kokopäivän vietin sängyn pohjalla. Autokoulla kävin hoitamassa viimeset teoriat ja voin sanoa, että lyhyt kävelymatka ja sielä istuminen tekivät todella kipeää. Tämä alkaa olla jo sietämätöntä.. huoh. Kumpa saisin jotakin apua ja pääsin takaisin kouluun. Kokin työ ei oikein luonnistu äärimmäisen kipeällä niskalla ja selällä. Huomenna loppupäivästä on yksi kiva juttu tiedossa, mutta kerron siitä sitten jos se vain onnistuu. Olisi äärimmäisen huippua jos kaikki menisi toivotulla tavalla! Se olisi niin mahtavaa ja piristävää, mutta saa nähdä miten käy.

maanantai 18. elokuuta 2014

Onni onnettomuudessa

Kesä oli täynnä herkuttelua ja aivan liikaa hyvää ruokaa. Kesällä tulee aina nautiskeltua liikaa kaikkea hyvää ja näin ollen myös kaloreita paukkuu ja paukkuu kokoajan aivan liikaa, jos ei tajua himmata. Olin aivan varma, että se 6kiloa jonka keväällä sain pois olisi tullut takaisin jopa lisäkilojen kanssa. Kuitenkin ilmeisesti kesällä tuli myös hyötyliikuttua paljon tai näin ainakin olettaisin, koska toissapäivänä kun kipusin vaa'alle niin nyt lähtöpainostani on kariutunut -18kg! En tiedä voiko tätä edes uskoa todeksi, herrajumala se on paljon ja tekemättä yhtään mitään. Paitsi syötyä herkkuja herkkujen perään. Uskomatonta. Mulla ei oikeestaan oo mitään käsitystä siitä, että milloin viimeksi painoni olisi ollut näissä lukemissa kuin nyt. Siitä on valehtematta vuosia. Milloin nuorisoterveystodistus saadaan? 7 vai 8luokalla? Silloinkin painoin muutamia kiloja enemmän kuin nyt. Hullua.

Sitä en vain ymmärrä, että miten tähän olen päässyt. En todellakaan viettänyt kesää mitenkään terveellisissä merkeissä ja liikuntaa en harrastanut muuten kuin ulkona normaalisti liikkuessa. Pää on ihan pyörällä tuosta lukemasta, mutta tosi hyvä näin. Inspiroi mukavasti myös jatkamaan taas lenkkeilyä, kun ilmatkin alkavat viiletä niin kivempi lenkkeillä raikkaassa ilmassa. Rakastan tätä tunnetta, oon niin onnellinen. Kaikki asiat on mallillaan mun elämässä tällähetkellä<3
OIKEESTI -18KG IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHHH WIIIIIWIWIWIIWIWIWIWIIII! IM SO HAPPY :*!

maanantai 11. elokuuta 2014

Rokkenrollia




Koko päivän mä oon juossut kaupungilla, hoidellen kaiken maailman asioita
Nyt kotona, sohvalla makaan puoliksi nukun Radio on jäänyt auki 
ja olen niin uupunut, en jaksa, voi en jaksa nousta sitä sammuttamaan.
Se soittaa jotain kaunista, koristeellista, liikuttavaa, parempien, 
niiden parempien ihmisten kamaa.



Ludwig van Beethoven soittaa radiossa,  Ludwig van Beethovenin yhdeksättä sinfoniaa
Ludwig van Beethoven soittaa radiossa
Eikä kukaan ole kuullut rock 'n rollista
eikä Ulrike Meinhofin kuolemasta.
Ja minä vain nukun ja nukun, minä vain nukun.



Pitäis jo mennä kauppaan ennen kuin sekin suljetaan.
Jääkaappi on aivan tyhjä ja vatsalleni ei riitä Beethoven.
Orkesteri soittaa radiossa. Kaikki tuntee nuotit, kaikilla on puku.
Yleisökin tietää miten käyttäydytään.
Minulla on äänilevy siinä soittaa Albert Järvinen
Ja naapurit, ne jyskyttää tahtia seiniin.



Vanha kunnon rokkenrolli on yksinkertaisesti sanottuna upeinta musiikkia mitä maa päällään kantaa. Meitsi diggaa rokista ihan älyttömästi ja tämäkin kappale on aivan loistava. Joskus olisin varmasti sanonut tälläistä biisiä junttimusiikiksi, mutta tämä on aivan loistava! Musiikkimakuni on muuttunut ja kehittynyt valtavasti, mutta rokki on ja pysyy loppuun asti. Rokissa on asennetta, siinä on munaa. Ennen kaikkea se kuullostaa aina hyvältä ja sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Nauttikaa kappaleesta, palaillaan taas!

torstai 7. elokuuta 2014

Tunne


'Silmäni sotii sydämeni kanssa sinusta, hahmostasi riidellen.
Kuvasi silmä kieltää sydämeltä ja sydän kiistää silmän oikeuden.
Näin sydän väittää: Se on kammiosi, kristallisilmän saavuttamaton.
Tuon torjuu vastaaha ja väittää, että se itse kauniin hahmon tallettaa.
On jury pantu riitaa ratkomaan: Sydämen vuokramiehet, 
ajatukset ja heidän tuomiollaan osuuden saa.
Kirkas silmä sekä hellä sydän: Ulkoinen hahmosi jää silmälleni, 
sydämesi hellyyden saa sydämeni.'

tiistai 5. elokuuta 2014

Tunne


'Minussa havaitset sen vuodenajan kun harva valju lehti oksistossa  puu seisoo, 
ravistama pakkasen, rauniokuori paljas, laulu poissa.
Minussa katsot siihen hämärään kun länteen riutuu 
päivän valo ja musta yö sen verkkaan sammuttaa.
Lukiten levon, toinen kuolemamme.
Minussa näet liekin kytevän, tuhkaksi tulleen nuoruutensa päällä,
kun sana syö sen kuolinvuoteellaan, mikä on ennen suonut ravinnon.
Lujittuu rakkaus, kun näet sen, kun tiedät: Aikamme on vähäinen'